Sen kummempaa ei kuulu, mutta tulinpahan silti kirjoittelemaan kuulumisia :)

Eilen piti antaa Nuuskulle toinen pistos Cartrofen-lääkettä. Ai että on hankala pistää omaa koiraa! Ensimmäinen pistos meni suoraan nahan läpi omaan peukaloon, toisella kerralla Nuusku hytkyi liikaa ja kolmannella kerralla ruiskun mäntä ei vain painunut pohjaan... Ja minä olen sentään ensihoitaja, joten luulisi pistämisen onnistuvan... Onneksi neljäs pistokerta onnistui ja saatiin lääke Nuuskun nahan alle. Ja onneksi oli niin pieni neula, että Nuuskukin selvisi ilman pahempia traumoja . Mutta on kyllä vaikeaa pistää, kun on karvaa edessä ja ei oikein näe, mihin sitä pistää :) Vielä pitäisi yksi pistos antaa itse viikon päästä ja saa nähdä, miten neljännen pistoksen käy. Ensi viikolla alkaa nimittäin tässä meidän asunnossamme kylpyhuoneremontti, joka kestänee ainakin 5 viikkoa. Nuusku ja äitykki joutuu lähtemään evakkoon Joroisiin asti, joten saa nähdä, miten sitä ajellaan Kouvolaan Eläinlääkäriasemalle pistosta ottamaan ja kontrollikäynnille... Päivittäin on myös itse hierottu ja venytelty Nuuskun takareisiä, mutta ei kyllä olla huomattu mitään muutosta suuntaan tai toiseen. Kipulääkekuuri jatkuu vielä viikon ajan.

Ihan pitää hehkuttaa, miten hyvässä kunnossa Nuuskun turkki on tällä hetkellä, ei uskoisi samaksi koiraksi kuin vielä kuukausi sitten! Mutta on kyllä ihanaa, kun ei lähde karvaa ja hilsettä ja turkki kiiltää! Ruokavalio pidettiin loppujen lopuksi entisellään, joten olisiko tuo sittenkään ollut allergiaan liittyvää.

Tähän loppuun vielä muutama kuva alkutalven mökkireissulta sekä pari kuvaa Nuuskun joululahjasta. Annettin Nuuskulle jouluna lahjaksi tuollainen Nina Ottosonin aktivointipeli. Pelin ideana on ensin nostaa hampailla luunmuotoiset palikat pois, jotta saa tassulla vedettyä vetolaatikot auki ja namit kitusiinsa. Älyttömän nopeasti Nuusku tajusi homman juonen, mitä nyt välillä tahtoo mennä hermo, kun ei laatikot avaudu tai sitten ei malteta lopettaa peliä, vaikka kaikki laatikot on jo aukaistu, vaan pakko on aukaista samat laatikot aina vain uudestaan ja uudestaan, jos vaikka jonnekin olisi vielä jäänyt namia... Hiukan on alettu tehdä myös noutoharjoituksia, mutta tuntuu kovin olevan kinkkinen juttu. Ei ole ehkä maailman helpoin temppu tehdä beaglesta noutajaa...

Melkein kaikki laatikot saatu auki

Valmis! (ainakin melkein...)

Torsansalossa järven jäällä ja harvinainen valoilmiö.

Yhteisestä sopimuksesta otettiin suunta takaisin mökille.

Virtaa riittää!

 Ja ne korvat ON isot!

Hoppadi!