Tänään se alkaa, kesäloma! Viisi viikkoa ihanaa vapautta tulla ja mennä miten haluaa, ah! Ja ennenkaikkea, vapaus tehdä Nuuskun kanssa pitkiä ja kiireettömiä kävelylenkkejä, joista molemmat nauttivat niin paljon! Työni luonteen vuoksi kuukauden joka toinen viikko on sellainen, että en voi ilman autoa poistua kauaksi kotoa.

Nuusku kävi eilen viettämässä isukin kanssa metsässä laatuaikaa. Sillä aikaa kun isukki leikki vuorenvalloittajaa, Nuusku touhusi pitkässä liinassa omiaan ja taisipa poika välillä käydä unten maillakin

Nykyisin Nuusku pidetään metsässä liinassa, koska pojalle on ilmeisesti iän myötä tullut niin paljon ajoviettiä, ettei voi olla enää ihan sataprosenttisen varma siitä, että poika pysyy näköetäisyydellä eikä lähde hortoilemaan millekään jäljelle. Näin myös ihmiset voivat ottaa metsässä rennosti, kun ei tarvitse vahtia ja huolehtia, missä Nuusku menee. Onneksi kaveri osaa olla narussa ja näköjään myös ottaa rennosti siinä. Kotiin päin tultaessa Nuusku päätti käydä mutakylvyssä ojan pohjalla, kuten oikealla puolella sivupalkissa olevasta kuvasta voi todeta. Eikun kotona suihkuun! Samalla huomattiin etujalassa punkin paholainen, joten illalla Nuusku sai vielä niskaan kesän ensimmäisen Bayvantic annoksen.

Helleaalto on suosinut Lappeenrantaakin ja meidän pikku takapihalle aurinko paistaakin mukavasti läpi koko päivän, aamuvarhaisesti iltaan saakka. Rusketus alkaa siis olemaan jo ihan mukava! Nuuskulla on mielenkiintoinen tapa nauttia auringon lämmöstä: ensin mennään takapihalle makaamaan siihen kaikkein kuumimpaan paikkaan ja kun olo käy tukalaksi, poika menee läähättäen eteiseen kenkien päälle nukkumaan. Ja kun olo vähän helpottuu, eikun uudestaan takapihalle ja jälleen siihen kuumimpaan paikkaan, suoraan auringon paisteeseen. Välillä Nuusku innostuu kaivelemaan takapihalle valtavia monttuja äidin "iloksi". Toki poika lopettaa, jos sitä kielletään, mutta noh, pienet ilot sitä pitää olla hänelläkin. Senhän takia me rivitalonpätkän ostimme, että Nuuskulla olisi edes vähän omaa pihaa, missä touhuta. Ja onhan Nuuskun tekemistä kuopista jotain iloakin; yhteen istutettiin tuija, toiseen heinää Nuuskulle syötäväksi ja kolmanteen nämä unikot!