Käytiin alkuviikosta lekurilla näyttämässä Eviralta saamaamme lausuntoa, liittyen Nuuskun rabies-vasta-aineisiin. Nyt harmittaa. Ei löydy verestä tarpeeksi vasta-aineita. Näin olimme itsekin tulkanneet englannin kielisestä lausunnosta, mutta pakko oli vielä käydä kysymässä. Näin ollen jää sitten passi saamatta tai saihan se Nuusku passin, mutta ei sillä yksistään kovin kauas pääse. Sinällään ihan sama, koska päästään kuitenkin näyttelyyn Ahvenanmaalle (on osa Suomea, tadaa, meitsikin tajusi sen ihan ajoissa...), mutta muutama satku meni ihan hukkaan verikokeita otettaessa ja analysoitaessa. Lekurilla eivät osanneet yhtään sanoa, mistä vasta-aineiden puuttuminen johtuu, koska Nuusku on rokotettu kuitenkin jo kolme kertaa. Harmittaa...! Pitääkö ulkomaan näyttelyt unohtaa nyt ikuisesti?

Tokon suhteen menee ehkä vähän paremmin, iltanappulat Nuusku saa päivittäin tokoilun/temppuilun merkeissä. Ulkona ei nyt olla käyty töksöttelemässä, vaan ollaan tyydytty olohuoneeseen. Hiotaan ensin vähän häiriöttömämmässä ympäristössä. Olen koittanut selvittää Nuuskulle, että sivulle voi ihan oikeasti tulla jo kerrasta ja että jos sanon seuraa, se tarkoittaa enemmän kuin kaksi metriä. Välillä menee paremmin, välillä huonommin... Oma syy, alkuaikoina palkattiin vähän milloin mistäkin eikä vaadittu mitään, nyt sitten korjataan satoa. Paljon on vielä tehtävissä, mutta eipä ole toisaalta mitään paineitakaan. Nuusku nauttii yhdessä tekemisestä (ja nappuloiden syömisestä) ja se lienee tärkeintä. Hauska on pojan kanssa touhuta, tekee ihan täpöllä kaikkia hauskoja temppuja, mitä vain keksii sille opettaa :)

Viitonen!