Alkaakohan blogin pitäminen kyllästtää, kun ei ole jaksanut oikein kuulumisiakaan kertoa...? Noh, ehkä on vain pitänyt kiirettä.

Ensimmäisenä ja tärkeimpänä kuulumisena tulee mieleen Luka-the-lunnikoira, joka oli meillä hoidossa reilun viikon. Luksu oli helppo hoidokki ja yhteiselo Nuuskun kanssa oli seesteistä. Ei olisi uskonut Luksua jo 7-vuotiaaksi, sen verran innokkaasti leikittiin leluilla joka välissä! Tässä muutama kuva yhteisestä viikosta. Viikonloppuna lähdettiin vielä poikien kanssa Torsasaloon mökille ja Tanhu elikkäs Tanskanen liittyi seuraamme. Nuusku oli vähintäänkin onnellinen tyttöseurasta ja painikaverista sekä metsässä vapaana juoksentelusta.

Poitsut päiväunilla

Luka näyttää ihan pieneltä lunnikoiran pennulta <3

Pojat tekivät yhteistyötä luiden syönnissä: Nuusku puraisi luusta Lukalle palasia, koska Luka ei saanut pienemmillä leuoillaan itse kunnon paloja irti.

Tänne!

Tanskanen näyttää, miten tehdään iso kurre :D

Metsästyskoiralla pitää olla metsästysliivi päällä.

Mitäpäs muuta. BARF:n kanssa sujuu ihan hyvin, ruokavaliota on laajennettu kanansiivillä, possun luilla, lohella, silakoilla ja possun maksalla namien muodossa. Kennelrehun autolla vierailtuamme ruokavalioon lisätään pikkuhiljaa myös possun kurkkutorvet ja naudan maha. Nuuskun vatsa on ollut hyvässä kunnossa, vain kerran meni vatsa sekaisin,  kun ajattelimme syöttää pois kaapin perällä viruneen sonninsudin. Ilmeisesti raakaruoka ja kuivattu ruoka eivät sopineetkaan kovin hyvin yhteen. Mattojen vientiä pesulaanhan se tiesi. Onneksi vaiva helpotti nopeasti. Nuusku on harrastanut myös oma-aloitteisesti barffaamista syömällä olohuoneen pöydälle unohdetut banaaninkuoret ja varastamalla kompostiin menossa olleen savulohen nahan. Noh, hengissä ollaan kuitenkin, eikä edes mennyt vatsa sekaisin.